Luku 8

Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Daavidin virsi. (8:2)

Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse!
2 (8:3) Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajaisi tähden, että kukistaisit vihollisen ja kostonhimoisen.
3 (8:4) Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,
4 (8:5) niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?
5 (8:6) Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal'olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella;
6 (8:7) panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle:
7 (8:8) lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet,
8 (8:9) taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee.
9 (8:10) Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!